Everstiluutnantti Petri Rantanen ja majuri Jorma Könttä logistiikkajoukkojen kunnossapito- ja varastoalueella. Valtimolaisella huoltoasemalla on tungosta ja munkkikahvit tekevät kauppaansa. Asepukuiset miehet ja sotilasajoneuvot paljastavat, että olemme lähellä Wihuri 15 -sotaharjoitusaluetta Pielisen länsipuolella. Harjoitus on jo täydessä käynnissä.
Tämä sotaharjoitus poikkeaa aiemmista muutoinkin kuin väkimäärältään. Nyt harjoitellaan maavoimien uutta taistelumenetelmää, jossa korostuu muun muassa joukkojen kyky itsenäiseen taisteluun. Harjoitukseen osallistuu varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa sekä maa-, ilma- että merivoimista ja pääesikunnan alaisista laitoksista.
Harjoituksen käytännön valmisteluja, mukaan lukien harjoituksen huolto ja logistiikka, on johtanut Kainuun prikaati.
Logistiikan suunnittelua
Suunnitteluvastuu koko harjoituksen huollosta ja logistiikasta lankesi Kainuun prikaatin huoltopäällikkö majuri Jorma Köntälle.
– Viime vuoden elo-syyskuussa alkoi käytännön tason suunnittelu ja valmistelu logistiikankin osalta alueen kartoituksella, selvittää Könttä. – Mukaan otettiin jo alkuvaiheissa logistiikan eri alueiden toimijat joukko-osastoista ympäri valtakuntaa.
Asiaa hieman mutkisti se, että Puolustusvoimissa oli samaan aikaan käynnissä uudistus, jonka seurauksena kaikki materiaalilaitokset ja huoltorykmentit koottiin uuden logistiikkalaitoksen alle. Sotaharjoituksen huoltoa ja logistiikkaa suunniteltaessa organisaatiomuutos oli vielä paperilla. Palvelun tuottajaksi määritettiin kuitenkin jo siinä vaiheessa 3. Logistiikkarykmentti Tikkakoskelta.
Everstiluutnantti Petri Rantanen 3. Logistiikkarykmentin esikunnasta on ollut mukana valmisteluissa jo varhaisesta vaiheesta. Hänen roolinsa on ollut miettiä logistiikkarykmentin tehtäviä ja tarvittavia resursseja siten, että toiminnot linkittyvät johtovastuussa olevan esikunnan huoltosuunnitelmiin ja toimintoihin.
– Tässä harjoituksessa toimin 3. Logistiikkarykmentin perustaman joukon pääkouluttajana. Meitä on sellainen 200 hengen joukko, jolla on vaativa tehtävä tukea 10 000 taistelijaa. Logistiikka on ketju, joka yltää sinne etulinjan taistelijaan saakka eli emme suinkaan tee kaikkea yksin vaan edustamme sitä ylintä tasoa. Materiaalivirrat ja paljon muuta kulkee kauttamme joukoille, kuvailee Rantanen joukkonsa tehtäviä.
Monipuolisia tehtäviä
– Vuoden vaihteen jälkeen tahti kiivastui, kun aloin keräämään tarpeellisia resursseja ympäri maata eri toimijoitten kautta, jotta joukoilla on kalustot ja saadaan tarvittava henkilöstö, selittää Könttä. – Ohjailen huollon seitsemää eri toimialaa siten, että kaikki tarvittava tapahtuu harjoitusten aikana.
Huollolla ja logistiikalla on sotaharjoituksessa varsin monipuoliset tehtävät. Valmisteluvaiheessa on kerätty eri varuskunnista ajoneuvokalustoa, kontteja ja muuta joukkokohtaista materiaalia. Suurelle reserviläisjoukolle on myös tarvittu mittavat määrät mieskohtaista varustetta, kamppeet ja kypärät, aseet ja reput.
– Perustamiskeskuksiin, joissa varusteet jaetaan, on koottu tavaraa konteissa jo kolme viikkoa. Kajaaniin on koottu materiaalia helmikuusta alkaen. Pitää huomioida, että valtakunnassa on koulutustoimintaa ja harjoituksia kaiken aikaa eli kaikki ei ole ollut irrotettavissa.
Harjoituksen aikana logistiikka huolehtii elintarvikkeiden, polttoaineen, amputarvikkeiden, veden ja muun tarvittavan toimittamisesta maastoon taisteleville joukoille. Lisäksi kaikenlainen huolto-, korjaus- ja muu kunnossapitotyö ja esimerkiksi lääkintähuolto kuuluu logistiikkajoukoille.
Armeijalla on harjoituksessa kumppanina siviilipuolen toimijoita kuten Millog Oy, jolta on mukana asentajia ja muuta henkilöstöä kuten olisi sodan ajan tilanteessakin. Millog vastaa normaalisti maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidosta.
Konttikuljetuksia
Myös Rantasen joukot ovat ryhmittyneet Valtimolle hajautetusti noin 4 x 5 kilometrin kokoiselle alueelle. Käytössä on erilaista korjaamo-, halli-, varasto- ja luokkatilaa. Valmiit tilat sekä tehostavat työtä että antavat suojaa. Osa joukoista toimii täysin maasto-olosuhteissa. Ajoneuvoja on käytössä noin 60.
– Taistelukentällä olevat huoltojoukot ovat meidän asiakkaitamme, selittää Rantanen. – Tämä muodostaa pitkän logistisen tilaus-toimitusketjun. Ennakkoon tehdyt suunnitelmat esimerkiksi ampumatarvikkeiden tai ruoan kulutuksesta helpottavat täydennystoimituksia. Vain jos kulutus ylittyy, kentältä tulee tilaus. On siis tilausmuotoisia ja toisaalta miesvahvuuteen perustuvia toimituksia.
Perusyksiköllä eli komppanialla tai vaikkapa tulipatterilla on tietty oma kyky huoltoihin ja siirtoihin. Kaikesta pyritään selviytymään mahdollisimman vähin resurssein, mutta tehokkaasti.
Täydennykset perustuvat konttilogistiikkaan. Suuria tavaramääriä ei siirretä enää auton lavalta toiselle, vaan tavaralla kuormatut kontit viedään tarvitsijoille ja otetaan tyhjiä kontteja tilalle. Tavoitteena on välikuormausten välttäminen mahdollisimman pitkälle. Maastossa käytetään trukkihaarukoilla varustettuja traktoreita.
Kunnossapitoakin on virtaviivaistettu. Se perustuu työkalustoihin ja varasarjoihin, joten pajahommaa tehdään vähemmän, sen sijaan monet korjaukset voidaan hoitaa vaihtamalla komponentteja.
– Meillä on kyky korjata aseita, erilaisia asejärjestelmiä, ajoneuvoja, viesti- ja johtamisjärjestelmiä ja muuta elektroniikkaa. Jos ei kyky riitä, lähestytään teollisuutta. Roolimme on olla linkki taistelevien joukkojen ja elinkeinoelämän välillä, tarkentaa Rantanen.
Taistelevat logistikot
Osa sotaharjoitukseen osallistuvista varusmiehistä on kahdeksan viikon peruskoulutusjakson jälkeen erikoistunut johonkin logistiikan toimialaan kuten muonitus, kuljetus tai ajoneuvojen asennus. Tämän jakson jälkeen alkanut joukkokoulutuskausi, jonka aikana nivoudutaan yhteen komppaniaksi, huipentuu Wihuri 15 -harjoitukseen.
Wihuri 15 -kokonaisuuteen liittyy valmistavia harjoituksia, esimerkiksi Kainuun prikaatin aselajiharjoitus toukokuun alussa. Reserviläisten koulutusharjoituksia sen sijaan on ollut vähän. – Nyt ollaan kääntämässä siihen suuntaan, että reserviläisharjoituksia olisi enemmän, kertoo Jorma Könttä. – Huollon ja logistiikan osalta osa ei ole aikanaan saanut koulutusta tämän muotoiseen toimintaan. Reserviläisillä on aina kuitenkin hyvä oppimis- ja omaksumiskyky, joten siinä ei mene kuin päivä pari ennen kuin porukka hitsaantuu joukoksi. Se tapahtuu nopeammin kuin varusmiehillä. Elämänkokemusta on, siviiliammatti on usein sama.
– Jokainen logistiikkajoukon jäsen on myös taistelija. Kaikilla on ase ja he ovat valmiita käyttämään sitä, painottaa Rantanen. – Tämä joukko on vihollisen kohteena samalla tavalla kuin muutkin joukot. Laitamme asiat kuntoon siten, että meillä on mahdollisuus pysyä hengissä: toiminnan maastoutus, vartiointi.
Johtokeskus
Hieman syrjässä valtateistä sijaitsee yksi logistiikan johtokeskuksista naamioituneena ja näkymättömissä vihollisen silmiltä. Portilla seisoo täälläkin vartija eikä sisään ole asiaa ilman salasanaa.
Puiden alla piilossa humisevat voimakoneet tuottavat tarvittavan sähkön koko keskukselle, myös naamioverkon peittämälle kaksoisparakille, joka on täynnä väkeä ja tietotekniikkaa. Tämä on paikka, johon tilaukset kentältä saapuvat. Itse asiassa koko sotaharjoitusta voidaan täältä seurata reaaliaikaisesti.
Viestit tulevat tänne vakiomuotoisina mutta salakielisinä suoraan tietokoneen näytölle. Eri logistiikan toimialojen suunnittelijat istuvat toisella puolella parakkia ja alkavat tilauksen tultua selvittää, mikä joukko suorittaisi kyseisen tehtävän parhaiten. Täältä tilaus sitten lähtee eteenpäin esimerkiksi Logistiikkarykmentin perustaman logistiikkakeskuksen näytölle.
Ketju on nopea, mutta vaatii aina suunnittelun. Keräily ja pakkaus ottavat nekin aikansa. Tavoiteltu sykli on kaksitoista tuntia, vaikka akuutit ongelmat hoidetaankin välittömästi. Hakkilan logistiikkakeskuksesta eilen lähteneet ruokatavarat toimitetaan tänään maastoon ja aamulla niistä jo tehdään aamupalaa.
Suurin haaste on vihollinen
Kuten taistelussa aina, on tässäkin harjoituksessa kaksi puolta: siniset ja keltaiset. Logistiikkarykmentin päätehtävä on tukea sinistä puolta, mutta käytännöllisyyden takia se palvelee tarvittaessa myös keltaisia. Tosin sinne mennään puolueettomana erotuomariajona. – Kun ajatellaan huollon ja logistiikan toimintaa taistelutilanteessa, on suurin haaste se, ettei vihollinen todennäköisesti anna meidän tehdä tätä hommaa rauhassa, selittää Rantanen. – Koko ajan pitää olla hyvä kuva tilanteesta ja suunnitella tarkasti. Onko reitti vapaa, onko tie kunnossa, kestääkö se raskaat ajoneuvot ja onko se turvallinen.
Pääsuunnitelman lisäksi logistiikkakeskuksella on aina olemassa useampi varasuunnitelma sen varalta, että vihollinen tuhoaa toimitettavan erän tai tien, jotta joukoille saadaan toimitettua niiden tarvitsema muona tai kalusto. Kun sotaharjoitus päättyi, täyttyivät tiet taas hetkeksi sotilaista ja sotilaskalustosta. Osa kalustosta vietiin VR:n junakuljetuksilla, oli moottorimarsseja, kuorma-autokuljetuksia ja pyöräkuljetuksia. Varusmiehet sentään pääsivät linja-autoilla takaisin kotivaruskuntiinsa.
